Tervetuloa IT-kouluttajien perinteiseen Tallinnan kevätseminaariin 22.–23.3.24.

Seminaarimatkalla käsitellään koulutuksen työkalujen kuten tekoälyn ja erilaisten oppimisalustojen vaikutuksia opetukseen. Katse on toisaalta nykyajassa, toisaalta tulevaisuudessa. Kun tekoäly kypsyy, miltä näyttää opetuksen arki?

Asiantuntijapuheenvuorot tarkkailevat osaamisen kehittymistä eri näkökulmista ja kaikkien oppiasteiden osalta. Osallistujat rikastavat seminaaria tuomalla omia kokemuksiaan keskusteluun. Tässä seminaarissa tarkastellaan oppijan kehityskaarta peruskoulusta aina ammatilliseen tai korkea-asteen loppututkintoon asti.

Seminaariin osallistujat saavat laajan kattauksen tekoälyn ja teknologian käytön hyödyistä ja uhista, sekä kykyä tulkita teknologian kehittymistä tulevina vuosina. He voivat omassa oppilaitoksessaan auttaa kollegoitaan pysymään kehityksessä mukana.

Seminaari alkaa perjantaina 22.3.2024 klo 14.15 ja päättyy lauantaina 23.3.2024 klo 19.30. Seminaarin hintaan kuuluvat matkat Helsingistä Tallinnaan ja takaisin, yöpyminen sekä kokoustarjoilut.  Seminaarimatkan koordinaattorina toimii Eija Kalliala.

Artikkelikuvan on laatinut Anne Rongas.

Alustajat

• Tekoäly opetuksen tukena -opassarja. Anne Rongas, Otavia.
  • Esittelyssä Opetushallituksen rahoittamien hankkeiden yhteistyön hedelmiä. Opassarja pohjautuu käytännön kokemuksiin.
• Generation AI – kuinka opettaa tulevaisuuden taitoja ikätasoisten tekoälysovellusten avulla perusopetuksen oppilaille? Jari Laru, Oulun yliopisto.
  • Puheenvuorossa avataan ongelmakenttää dataistuneessa yhteiskunnassa sekä tarjotaan konkreettisia ratkaisumalleja. Työpajaosiossa tutustutaan Generation AI -hankkeen kehittämiin konkreettisiin työkaluihin, joiden avulla tekoälyn ja algoritmien ymmärrys aukeaa alakoululaisellekin.
• Miten tekoäly muokkaa opetusta ja oppimista 2024-2025? Reidar Wasenius, ATK-opettaja ja IT-kouluttaja vuodesta 1984.
  • Mitä ammatillemme tapahtuu vääjäämättä nyt kun tekoälyt ovat keskuudessamme? Mitä meidän on opettajina otettava opiksemme siitä, mitä tapahtui neljän edellisen mullistuksen myötä, eli kun mikrotietokoneet, matkapuhelimet, internet ja yhteisölliset välineet saapuivat?
  • Kokemuksiaan ja näkemyksiään jakaa 40 vuotta opettajana ja kouluttajana toiminut Reidar Wasenius, joka on nyt aktiivisesti edistämässä alan viidettä muutosaaltoa.
• Strateginen autonomia EU:ssa. Tarmo Toikkanen, Sitra.
  • Mikäli tekoälystä tulee kaiken tietotyöskentelyn apuväline, emme Euroopassa voi nojata ainoastaan amerikkalaisten jättien palveluihin. EU:ssa on oltava kyky tuottaa vastaavia palveluita kaikilla eurooppalaisilla kielillä. Avoimella lisenssillä julkaistut kielimallit ja niiden päälle rakennetut palvelut ovat osa tätä keskustelua.
• Piilo-opetussuunnitelmat jokapäiväisissä työkaluissamme. Tero Toivanen, oppimisteknologian kehittäjäkoordinaattori, Espoon kaupunki ja erityisluokanopettaja, Karhusuon koulu.
  • Ohjaavatko käytössä olevat sähköiset oppimisympäristöt opetusta (esim. Teams ja Google Classroom) ja arviointia samaan suuntaan kuin opetussuunnitelma vai edustavatko ne toisenlaista pedagogista näkemystä?
  • Mahdollistavatko sähköiset oppimisympäristöt formatiivisen arvioinnin toteuttamista oppimisen tukena?
  • Ohjaavatko sähköiset oppimisympäristöt opetusta yhdessä oppimisesta perinteisempään opettajajohtoiseen opetukseen, jossa oppilaiden suoritusta pisteytetään yksilösuorituksina?
• Nuoret tekoälyn hampaissa. Robert Bahr, Espoon kaupungin oppimisteknologian kehittäjäopettaja, englannin ja saksan kielen opettaja Espoonlahden koululla. Bahr Consulting yrityksen omistaja ja konsultti.
  • Miten tekoäly näkyy perusopetuksen arjessa? Ovatko oppilaat ja opettajat tekoälyn isäntiä vai renkejä?
  • Miten tekoäly tehostaa opettajan työtä ja oppilaan oppimisen taitoja?
  • Mikä merkitys arvioinnilla on tekoälyaikakaudella?
• Tekoälyn hyödyntämisen esimerkkejä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Edward Krogius, Business College Helsinki.
  • Pärjäisikö tekoäly ihmiselle maailmanluokan ohjelmointikilpailuissa?
• Introduction to the Estonian cyber competitions. Birgy Lorenz, PhD TallTech.
  • AI role / usage in the events.
• IT- ja digitaitojen testaaminen koulussa ja työelämässä. Harri Hautala, ICDL.
  • Automaattitestaus opetuksen ja itsenäisen opiskelun tukena.
  • Työelämän muuttuvat vaatimukset digitaidoissa

Seminaarin satoa

• Tero Toivasen esitysdiat
• Tarmo Toikkasen esitysdiat
• Jari Larun esitysdiat
• Harri Hautalan esitysdiat
• Robert Bahrin esitysdiat
• Valokuvia

Hinta

IT-kouluttajat tukee matkaa omilla varoillaan, joten matkat, majoitukset ja osan ruokailuista sekä itse ohjelman kattava seminaarimaksu on huomattavan edullinen.

• Seminaarimatkan hinta jäsenille on 110 euroa ja ei-jäsenille 170 euroa.
• Yhden hengen huonelisä on 37 euroa.

Ilmoittauduthan 21.2.24 mennessä.

Seminaarin aikataulu

Perjantai 22.3.2024

Viking XPRS lähtee Helsingistä Katajanokan terminaalista klo 14.15 ja saapuu Tallinnan A-terminaaliin klo 16.45. Osallistujat järjestävät omat kuljetuksensa Helsinkiin.

• klo 13.15–13.40 Lippujen jako Katajanokan terminaalissa
• klo 14.15–16.45 Seminaariohjelmaa Viking XPRS:n kokoustilassa, kahvia, teetä ja hedelmiätarjolla koko ajan
• klo 14.15 Salaattibuffet kokoustilassa
• klo 14.40 Seminaariohjelmaa
• klo 16.45 Viking XPRS saapuu Tallinnaan
• klo 16.50 Bussikuljetus satamasta hotelli Metropoliin (Roseni 13), majoittuminen
• Vapaaehtoista iltaohjelmaa
  • klo 18–20 seminaariohjelmaa hotellin kokoustilassa, tarjolla kahvia, teetä ja omenakakkua
  • klo 20.30 yhteinen omakustanteinen illallinen ravintola Scheelissä, Vana turg 2

Lauantai 23.3.2024

• klo 8.00–9.00 Aamiainen hotellissa
• klo 9.00–13.00 Seminaariohjelmaa hotellin kokoustilassa
• klo 11.30 Kokouskahvit, tarjolla kahvia, teetä, croissanteja ja suklaakakkua
• klo 13.00–15.25 Vapaata aikaa Tallinnassa
• klo 15.30 Bussikuljetus hotelli Metropolista Tallinnan A-terminaaliin
• klo 16.45 Seminaariohjelmaa laivan kokoustilassa, kahvia, teetä ja hedelmiä tarjolla koko ajan
• klo 18.30 Vapaata aikaa laivalla
• klo 19.30 Viking XPRS saapuu Helsinkiin