IT-kouluttajat ry

Mummo Pokemon-jahdissa


Elinikäinen oppiminen ei katso ikää. Oppimista tämäkin.


Pokemon-peli oli tavoittanut 70-vuotiaan helsinkiläisen mummon mielenkiinnon. Hän lähti yhtenä iltana - ei sehän oli jo yö klo 01 - etsimään Pokemoneja. K-kaupan edessä sellainen oli. Hän ei kuitenkaan osannut tehdä paikalle päästyään mitään. Joukko 15-vuotiaita poikia huomasi tilanteen. He tulivat neuvomaan mummoa. Pojat tiesivät ja osasivat paljon niistä asioista. Mummolla oli kova innostus ja niin pojillakin kun saivat olla opastamassa. Neuvojen avulla mummo osasi tehdä tarvittavat toimenpiteet pisteiden saamiseksi.

Mummo lupasi pojille kiitokseksi jäätelöt. Pojat sanoivat ”Ei, ei me sen takia neuvottu!”

Ja hyvät lukijat. Tämä tarina on tosi!


Ilpo Kantonen
Tagilistaus: 

Kommentit

Itse kävelin Ullanlinnan seutuvilla tyttäreni luo. Pian 3-4 nuorta, noin 17-19 vuotiaita, tuli vastaani silmät loistaen ja kysyivät, pelaanko Pokemon Go:ta. No, kun vastasin, että kyllä, he kertoivat, että tässä on nyrt tosi harvinainen pokemon, sun on ihan pakko saada se! Ja niin he kannustivat minut saamaan Dragoniten kiinni. Kun lopulta sain tuon karkailijan kiinni, he olivat aivan innoissaan, taputtivat olalle ja sanoivat, että Jess! Kyllä ei ennen olis uskonut! :)

Lisää uusi kommentti