IT-kouluttajat ry

Käyttäjän Tarmo Toikkanen blogi

Peruskouluissa pitäisi lasten oppia ymmärtämään tietotekniikkaa ja ohjelmointia ja niiden merkitystä yhteiskunnassa. Opettajille IT-kouluttajat on tarjonnut jo vuoden ajan maksutonta verkkokurssia. Koodiaapinen käynnistyy taas ensi viikolla! Mutta siitä huolimatta lapset voivat perehtyä teemaan itsenäisesti, vaikkapa Ylen tuottaman Rosan koodi -pelin avulla.

Koodiaapinen ja IT-kouluttajat ry tekee yhteistyötä Ylen kanssa, jotta Rosan koodi soveltuu myös kouluissa hyödynnettäväksi. Kevyimmillään koulun käytäville voi tulostaa julistesarjan, joka on yksi Rosan koodi -pelin haasteista ja joita lapset voivat itsenäisesti ratkoa. Opettajien niin halutessa Rosan koodi -tarinaa, animaatioita ja tehtäviä voi hyödyntää opetuksessa herätteinä, tehtävinä tai palkintoina.

Lisätietoja: rosankoodi.fi

 

Viimeksi muutettu: 
Keskiviikko, 5 lokakuu, 2016 - 15:14
Tagilistaus: 


ITK-konferenssi on Suomen suurin edelläkävijäopettajien tapahtuma. 13.-15.4.2016 IT-kouluttajat on entistä laajemmin mukana ITK-konferenssissa.

IT-kouluttajien alullepanema Koodiaapinen on mukana eEemeli-kilpailussa ja on selvittänyt tiensä kilpailun finaaliin. Koodiaapisen vetäjät Tarmo Toikkanen, Tero Toivanen, Vuokko Kangas ja Tiina Partanen ovat ITK:ssa paikan päällä. Torstaina klo 11.50-12.00 olemme kertomassa Koodiaapisesta toritilassa A6 ja klo 17.00 alkaen Areena-tilassa eEemeli-kilpailun voittajien julkistustilaisuudessa.

Koulussa tapahtuvaa koodausta tarkastellaan monesta suunnasta torstain klo 14-15.15 teemaseminaarissa Koodin viemää, salissa 36. Siellä ovat mukana Koodikerho, Innokas-verkosto, Koodiaapisen eri linjat sekä muita toimijoita. Pari yllätystäkin on tiedossa, joten kannattaa poiketa! Muina aikoina (ja etenkin heti yllä mainittujen tilaisuuksien jälkeen) meidät voi tavoittaa IT-kouluttajien ja TIVIAn yhteisständiltä 217 (2. kerros, pääesityssalien vieressä). Ständillä 217 voit joka tapauksessa saada lisää tietoa IT-kouluttajien toiminnasta.
 

Viimeksi muutettu: 
Torstai, 18 elokuu, 2016 - 15:01

Viime päivinä on valtamediakin herännyt siihen, että koodaus tosiaan tulee ensi syksynä peruskouluihin ja että opettajat ovat asiasta hieman pihalla. Osa uutisoinnista on huomannut IT-kouluttajien alullepaneman Koodiaapinen-MOOCin. IT-kouluttajissa tämä tilanne tiedostettiin jo vuoden 2013 syksyllä, jolloin aloitimme suunnitelmat tilanteen auttamiseksi. Kevään seminaareissamme syntyi idea MOOCista ja avoimesta materiaalikirjastosta. Kokosimme iskuryhmän, jossa on sekä esi- ja alkuopetuksen, alakoulun ja yläkoulun opettajia. Kesällä saimme taustatukea Aalto-yliopistosta ja talkoopäivässä saimme laadittua askelmerkit kohti syksyn massiivista verkkokurssia eli MOOCia.

Kuva Koodiaapisen talkoilta kesäkuulta 2015.MOOC käynnistyi toissapäivänä. Mukana oli alussa 1500 opettajaa, nyt niitä on jo yli 1650. Parissa päivässä saamamme palaute on todella innostavaa - tämähän toimii! Kurssille ehtii mukaan vielä 24.10. mennessä ensimmäisen jakson tehtävät tekemällä. Koulutamme näillä näkymin siis 4% peruskoulun opettajista tänä syksynä. Keväällä järjestämme uuden toteutuksen.

Lisätietoja kurssista http://koodiaapinen.fi

Ja koska uutisoinnissa on nyt Koodiaapista luonnehdittu mm. "Aalto-yliopiston vetämäksi", kerrotaan nyt tässä, ketkä ja mitkä ovat oikeasti Koodiaapisen taustalla.

IT-kouluttajat ry:tä on kiittäminen oikeiden ihmisten kokoon saamisessa. Avainhenkilöt MOOCin ideoinnissa olivat Tarmo Toikkanen, Tero Toivanen, Vuokko Kangas, Mikko Jordman, Eija Kalliala, Lasse Seppänen, sekä kaikki IT-kouluttajien kevätseminaariin osallistujat. Yleisön laajentamisessa oli hyödyksi, että IT-kouluttajat on TIVIA ry:n jäsenyhdistys ja olimme yhteydessä sen verkostojen kautta mm. Sytyke ry:hyn ja Agile Finland ry:hyn. Koodiaapinen-nimi syntyi IT-kouluttajien seminaarin illanvieton aikana nimi-ideoita keräämällä ja niistä myöhemmin äänestämällä.

Koodiaapisen verkkosivuston on rakentanut Tarmo Toikkanen. Palvelintilan tarjoaa Open Knowledge Finland ry:n Open Education -työryhmä.

Suomen eOppimiskeskus järjesti keväällä Apps4Education-kilpailun, jossa yhtenä osakilpailuna oli koodaus kouluun. Tässä kilpailussa voitti mm. Tero Toivasen Scratch-klubi. Voiton kannustamana Scratch-klubi otettiin tulevan Koodiaapisen MOOCin lähtökohdaksi.

Järjestimme kesällä talkoopäivän Aalto-yliopiston tiloissa, koska Tarmo Toikkanen Aalto-yliopiston tutkijana pystyi tilat helposti järjestämään. Talkookutsussa saatiin mukaan Oulun etäpisteeseen Vuokko Kankaan seuraksi mm. Jari Laru, Arto Niva, Sirpa Tikkala, Markus Översti ja Virpi Takkinen. Aalto-yliopiston tiloissa talkoissa oli Tarmo Toikkanen, Tero Toivanen, Tiina Partanen, Tiina Korhonen ja Eija Kalliala. Näissä talkoissa sovittiin, kuka tekee ja mitä syksyn MOOCin eteen.

Syksyn MOOC-toteutuksen päätekijät ovat Tero Toivanen, Tiina Partanen ja Vuokko Kangas. Talkooporukkaa vetää ja kokonaisuutta jollain tavalla hallinnoi Tarmo Toikkanen. MOOC-alustaksi valittiin kotimainen Eliademy kahdesta syystä: Tero oli keväällä vetänyt menestyksellä 500 opettajan iPad-koulutuksen Eliademyssä ja Tarmo oli ollut mukana TEKES-hankkeessa yhdessä Eliademyn kanssa, myös hyvin kokemuksin.

Alkusyksyn aikana sattumalta löysimme SYK:n Minna Konttisen, joka kirjoitti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoituksella Ohjelmointi alakouluun -opettajan opasta. Varsin nopeasti päädyimme liittämään tämän oppaan vedoksen Koodiaapisen materiaaleihin.

Tällä porukalla MOOC siis on syntynyt. Osaan materiaalituotannosta on saatu rahallista tukea, suureen osan ei. Itse MOOC on rakennettu iltapuhteina oman työn ohella.

Ensi keväänä Koodiaapinen MOOC järjestetään uudemman kerran. Koetamme myös tunnistaa MOOCin menestystekijät ja pulmakohdat ja katsomme, onko niissä jotain Eurooppaan vietävää. Keväällä Innokas-verkostokin on MOOC-kuvioissa mukana.

Vaikka 100%:a opettajista ei koskaan voida tavoittaa, toivomme, että viestimme koodauksesta innostavana luovan ilmaisun välineenä (loogisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja matematiikan harjoittamisen lisäksi) saavuttaa useimmat koulut. Ja jos jokin (digitaalisiakin) oppikirjoja tuottava taho haluaa oppimateriaalinsa koodausosiot innostaviksi eikä paperinmakuiseksi pseudomatematiikaksi, Koodiaapisen materiaalit ovat avoimella lisenssillä julkaistuja eli niitä voi hyödyntää. Meihin voi olla myös yhteydessä.

Viimeksi muutettu: 
Maanantai, 12 lokakuu, 2015 - 09:21

Peruskoulussa alkaa vuonna 2016 ohjelmoinnin hyödyntäminen oppimisessa. IT-kouluttajat vetää talkooporukkaa, joka rakentaa opettajille tukimateriaalia Koodiaapinen-nimellä. Toisin kuin jotkut ovat luulleet, ohjelmoinnin tarkoitus ei ole kouluttaa kaikista lapsista oikeaoppisesti laajoja tietojärjestelmiä tuottavia ammattilaisia, vaan tuoda tietotekniikan käyttö luontevalla ja hyödyllisellä tavalla merkittävämpään osaan opetuksessa ja opiskelussa. Koodauksella opitaan tietotekniikan toimintaperiaatteita ja ohjelmoinnin alkeita, mutta koodausta käytetään opintojen aikana ongelmanratkaisun tukena sekä luovan ilmaisun välineenä.

Lisää tietoja: koodiaapinen.fi.

Viimeksi muutettu: 
Maanantai, 22 kesäkuu, 2015 - 12:31

Peruskoulun paras TVT:tä käyttävä opettaja Nina Rantapuu näkee, että TVT:n nykyisessä muutostahdissa ainoa mahdollisuus on itseohjautuvuus ja uuden oppiminen. Mutta tässä jatkuvassa oppimisessa ei tarvitse olla yksin. Netissä monet opettajat jakavat löydöksiään ja ohjeitaan. Tämä avoin jakaminen on myös Ninan nykyisen osaamistason taustalla.

Viimeksi muutettu: 
Lauantai, 28 maaliskuu, 2015 - 15:30
Tagilistaus: 

Vuonna 2014 toisella asteella TVT:tä opetuksessaan hyödynsi parhaiten uskonnon, psykologian ja filosofian opettaja Marja Oilinki Uudenkaupungin lukiossa. Tässä lyhyessä powtoon-videossaan Marja kertoo omasta filosofiastaan tvt:n ja opetuksen yhdistämisestä.

IT-kouluttajat ry valitsi vuoden 2014 parhaat TVT-opettajat perus-, toisella ja korkea-asteella. Lue perustelut Marjan valinnalle.

Viimeksi muutettu: 
Lauantai, 28 maaliskuu, 2015 - 14:16

Kirjoittaja: Tarmo Toikkanen

En kirjoita koulujen määrärahoista, vaikka otsikko sopisi ehkä siihenkin. Puhun tekijänoikeuslaista ja viime viikkoisesta Järkeä tekijänoikeuteen -kansalaisaloitteen käsittelystä. Kansalaisaloitteessahan oli mukana muutos opetuksessa tapahtuvaan teosten käyttöön, joka olisi antanut opettajille melko vapaat kädet hyödyntää yhteiskunnassa tuotettua aineistoa opetuksen yhteydessä. Laajoista käyttöoikeuksista oli rajattu pois oppikirjabisnes, siis opetukseen nimenomaan suunnatut teokset, jotta Suomen hyvää oppikirjatuotantoliiketoimintaa ei samalla romutettaisi.

No, koko aloitehan tuli hylätyksi.

Sivistysvaliokunta ihan ymmärrettävästi ei voinut noin laajasta aloitteesta saada tehtyä tarpeeksi perusteellistä mietintöä, jossa olisi huomioitu kaikki seuraukset. Mutta sen sijaan, että SiV olisi vaikkapa antanut OKM:lle ponnen valmistella lakimuutos, jolla korjataan opetuksen nykyiset tekijänoikeusongelmat, SiV vain laimeasti totesi, että aloitteessa nostettuja asioita olisi hyvä harkita. Ei siis mitään velvoittavaa, joten luultavasti tämäkin jää "hyvän keskustelun" tasolle, jota kovasti kiiteltiin eduskunnan täysistunnossakin (jossa oli paikalla noin 15 henkilöä).

Mikään ei siis muuttunut. Verkkovideoiden katselu on edelleen hyvin epäselvässä tilanteessa, eikä kukaan osaa sanoa, mitä videoita uskaltaa näyttää ilman luvan kysymistä. Oppilaiden tekemät käännösharjoitukset, taidemuunnelmat ja musiikkisovitukset ovat edelleen lain vastaisia, mutta sen ei varmaankaan pidä antaa häiritä opetuksen antamista.

Olemme edelleen siis tilanteessa, jossa opettajat päivittäin toimivat lain vastaisesti, toimiessaan kaikkien moraalisääntöjen mukaisesti ja opetuksen kannalta mielekkäällä ja hyväksyttävällä tavalla. Kasvatuksellisesti tämä on tietysti ongelma, koska opettaja rikkoo lakia, koska laki on tyhmä. Eduskunnassakin taisivat kaikki olla samaa mieltä siitä, että on varsin absurdia, jos opetuksessa ei voi videoaineistoa hyödyntää. Mutta laki edelleen sanoo, mitä sanoo. Ja se sanoo, että elokuvateoksia ei saa opetuksessa esittää. Mikä sitten on elokuvateos, on oma tulkinnanvarainen seikkansa. Mutta opettajan antama roolimalli on se, että laeista ei tarvitse välittää, jos ne ovat tyhmiä. Ei välttämättä paras tapa kasvattaa yhteiskuntamme seuraavaa sukupolvea.

Viimeksi muutettu: 
Torstai, 29 tammikuu, 2015 - 23:21
Tagilistaus: 

Kirjoittaja: Tarmo Toikkanen

2600 koululuokkaa on käytännössä kokeillut oppimisaktiviteetteja, jotka minä olen muotoillut, tutkimusryhmäni muiden jäsenten kanssa. Neljä vuotta muotoilua ja pilotteja iTEC-hankkeessa on päättynyt. Mitä jäi jäljelle?

No ensinnäkin ne tuhannet koululuokat pitkin Eurooppaa, joissa oppilaat ovat jo kokeneet uusia oppimisen ja opettamisen malleja. He eivät enää palaa takaisin vanhaan tylsään opetukseen. Melkein tärkein tulos on oppilaiden motivaation nouseminen kautta linjan. Enää ei tarvitse maanitella oppilaita tekemään muuta kuin istumaan pulpetissa, kun oppilaat jopa vaativat muilta opettajilta vastaavia mahdollisuuksia tehdä, tutkia, tuottaa, julkaista, ihmetellä ja oppia.

Mutta enää me emme tee uusia oppimisaktiviteetteja, projekti on päättynyt. Onneksi projektin arvioijat näkivät, että näin hyviä oppimisaktiviteetteja tuottavaa muotoilua pitäisi jatkaa projektin jälkeenkin. Viimeisen vuoden aikana tiimimme tehtävänä olikin tuottaa opettajille suunnattu tuote tai väline, jolla he voivat itsenäisesti jatkaa tätä muotoilutyötä.

Tulos on Edukata, oppimisaktiviteettien muotoilumalli. Siihen on kiteytetty ne tärkeimmät osallistavan muotoilun periaatteet ja tekniikat, joiden avulla ryhmä opettajiakin voi (ainakin koulutetun fasilitaattorin avulla) tuottaa omia oppimisaktiviteettejaan, oman ja koulunsa opetuksen parantamiseksi.

Osallistava muotoilu (participatory design) sopii oikeastaan mihin tahansa uuden toimintatavan, palvelun tai tuotteen kehittelyyn. Opetusektorilla Edukata on erityisen sopiva väline OPS2016:n viemiseen koulun oman toimintasuunnitelman ja -kulttuurin osaksi.

 

Viimeksi muutettu: 
Torstai, 29 tammikuu, 2015 - 23:22
Tagilistaus: